Nikonilta tukku uusia digikameroita
29.1.2008
Juha
Viime viikon torstaina uutisoimme Canonin uusista digikameramalleista ja nyt Nikon on julkistanut oman vastauksensa.
Kompakteinta taskupokkariosastoa edustaa Coolpix S600, joka 88,5 x 53 x 22,5 mm kokoisena painaa metallisissa kuorissaan 130 grammaa. Tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvat kymmenen megapikselin CCD-kuvakenno, laajakulmainen objektiivi nelikertaisella optisella zoomilla (kinovastaavuus 28-112 mm), optinen VR-kuvanvakain (Vibration Reduction), manuaalinen herkkyyssäätö aina arvoon ISO 3200, 2,7 tuuman LCD-näyttö sekä SD-muistikorttipaikka. Värivaihtoehtoja ovat Titanium Silver sekä Urban Black ja suositushinnaksi kerrotaan 366 euroa.
dpreview, Nikon announces the COOLPIX S600
Edullisempaan taskupokkariluokkaan uutuuksia ovat Coolpix S210, S520 ja S550. Kaikista kolmesta löytyy ISO 2000 -arvoon yltävät herkkyysasetukset sekä 2,5-tuuman LCD-näyttö. Edullisin S210-malli on varustettu kahdeksan megapikselin kennolla, kolminkertaisella optisella zoomilla (kinovastaavuus 38-114 mm), alumiinsilla kuorilla ja elektronisella VR-kuvanvakaimella. Ulkomitat ovat 90 x 55,5 x 18 mm ja paino tasan 100 grammaa. Suositushinta 179 dollaria ja värivaihtoehdot Bright Silver, Urban Black, Pink, Light Bronze, Blue, Purple ja Red. Coolpix S520 on varustettu myöskin kahdeksan megapikselin kennolla ja kolminkertaisella zoomilla (kinovast. 35-105 mm), mutta tärähdyksiä on eliminoimassa aito optinen VR-kuvanvakain. Alumiiniin koteloidun S520:n ulkomitat ovat 94 x 53 x 22,5 mm ja paino 115 grammaa. Suositushinta on 229 dollaria ja värivaihtoehtoina ovat Light Bronze, Urban Black, Purple, Pink ja Magenta. Coolpix S550:sta löytyy kymmenen megapikselin kenno ja kokoonsa (90 x 53.5 x 22 mm ja 120 g) nähden suorituskykyinen viisikertainen optinen zoom (kinovast. 36-180 mm). Kummallista kyllä, kuvanvakain on toteutettu vain elektronisesti. Suositushinta on sama 229 dollaria kuin S520-mallilla, ja värivaihtoehdot ovat Titanium Silver, Urban Black, Blue ja Purple.
Markkinoiden edullisinta päätä edustavat uudet Coolpix L16 ja L18 -mallit, jotka ovat melko pelkistettyjä ja erittäin helppokäyttöisiä peruskameroita. Kumpikin malli on varustettu kolminkertaisella optisella zoomilla (kinovast. 35-105 mm) sekä Anti-shake AE -ominaisuudella, joka pyrkii estämään kuvan tärähtämistä säätämällä herkkyttä ja suljinaikaa kameran ja kohteen liikkeen pohjalta. Kummankin ulkomitat ovat 95 x 61 x 29,5 mm ja paino 125 grammaa. L16:sta löytyy 7,1 megapikselin kenno ja 2,8 tuuman LCD-näyttö. L18:n vastaavat lukemat ovat puolestaan kahdeksan megapikseliä ja kolme tuumaa. Suositushinta liikkuu 100-150 dollarin välimaastossa ja värivaihtoehdot ovat Silver, Matte Black, Blue ja Red.
dpreview, Nikon Coolpix L16 and L18
95,5 x 63,5 x 36 mm kokoinen ja 160 gramman painoinen Coolpix P60 tarjoaa valokuvauksesta kiinnostuneelle tavallista pokkaria laajemmat manuaalisäädöt sekä hintaluokassaan harvinaisen elektronisen etsimen. Muita ominaisuuksia ovat 8,1 megapikselin kenno, viisikertainen optinen zoom (kinovast. 36-180 mm), ISO 2000 maksimiherkkyys sekä 2,5-tuumainen LCD-näyttö. Virtansa laite ottaa Canon PowerShot-mallien tapaan kahdesta AA-kokoisesta paristosta. Suositushinnaksi kerrotaan 230 dollaria.
Järjestelmäkamerapuolella edullisten perusjärkkäreiden luokkaan Nikon esittelee D60-mallin. Laite käyttää samaa runkoa kuin edeltäjänsä D40X ja tarjoaa kaikenkaikkiaan varsin vähän uutta. CCD-kenno on edelleen sama 10,2 megapikselinen ja taustanäytön koko on 2,5 tuumaa. Uutta on kuvakennon ultraäänipuhdistus, kameran asennon mukaan kääntyvä näytön kuva, sensori joka sammuttaa näytön etsintä käytettäessä, vahvoja varjoja kompensoiva Active D-Lighting, automaattinen punasilmäisyyden poisto sekä toiminto joka muodostaa kuvasarjasta automaattisesti animaatiotiedoston. Käyttäjien kannalta tärkein uudistus liittyy ehkäpä kuitenkin 18-55mm -kittilinssiin, joka on nyt varustettu VR-kuvanvakaimella. Kittipaketin suositushinta on 699 euroa.
Juha Kokkonen
- 1.
-
Ei mitään meikäläistä sykähdyttävää uututta kyllä tullut…
Järkkäreiden halpaan päähän toki yksi vaihtoehto lisää..
Jos sitä joskus miettis järkkärin hankkimista nääs.Mutta tietääkös kukaan yleispätevää syytä sille, että Canon ja Nikon eivät järkkäreissään laita kuvanvakainta runkoon kuten esim Sonylla?
Itselläni on sellainen kuva, että syynä olisi se, että objektiivikohtainen kuvanvakain on parempi kuin yleispätevä viritys rungossa. Mutta onko se näin ja jos niin kuinka suuri ero toteutustavoilla on? - 2.
-
Tuosta paremmuudesta en osaa sanoa, mutta eipä se taida kannattaa julkaista kuvanvakaimellista runkoa enää kun esimerkiksi Canonilta löytyy valikoimista vaikka kuinka ja paljon noita kuvanvakaimellisia IS-objektiiveja. Niistä kun voi pyytää sen useamman satasen ekstraa per okulaari ja kameraan integroitujen kuvanvakaimien myötä ne menettäisivät hiljalleen markkinansa. Sonylla ei ole hirveästi perinteitä järkkäreiden suhteen, joten he voivat ottaa enemmän vapauksia tuollaisia asioita suunnitellessa. Toisin kuin esim. Nikon, jonka linssit käyvät näihin digijärkkäreihin kiinni jopa puolen vuosisadan takaa.
- 3.
-
Osasyyksi voisi vaikka veikata että Sony aloittanut kameran suunnittelun puhtaalta pöydältä ja ottanut alusta alkaen mukaan vakaajan. Nikon/Canon taas ovat aloittaneet sillon joskus puhtaalta pöydältä. Eli ”jälkeenpäin” vaikeampi lisätä vakainta kuin rakentaa kamera sen ympärille.
Tosin putkien myynti kärsisi myös jos vakain olisi rungossa.
Itse uutisesta: Ihmetyttää nämä Nikonin nykyiset halpa-järkkärit. Ihme ”uudistuksia” jatkuvasti niissä. Onneksi itse sai viimeisen järkevän mallin, D50:sen. - 4.
-
Huomauttaisin, että Sony on entinen Konica-Minolta, eli perinteitä löytyy koska Sony ei ronkkinut KM:n bajonettia.
Niiiiin, tuo kuvanvakaaja on varmasti joidenkin mielestä kovakin juttu, ja onhan se paikallaan jos kuvailee maisemia illansuussa ilman jalustaa tai paikoillaan makaavaa leijonaa savannilla teleputkella. Kolmen aukon etu on etu vain, jos kuvattavassa kohteessa itsessään ei tapahdu liikettä, joten sinällään tuo vakaaja menettää jo puolet merkityksestään.
Tekniikka menee eteenpäin kameroissakin kovaa tahtia, mutta itse kuvailen yhä täysmanuaalisella Mamiya 645Pro:lla ja Nikonin F100:lla, johon mulla on 90-luvun puolenvälin aikaisia AF-kakkuloita. Jaksan ihmetellä mihin normaali kuluttaja tarvitsee nopeampaa AF:ää, mutta ilmeisesti myös normaalinsukankuluttajan tarpeet kehittyvät kovalla vauhdilla…
- 5.
-
3: Enpä usko että sen vakaimellisen kennon sijoittaminen noihin Nikonin ja Canonin järkkäreihin olisi temppu tai mikään. Kyse on yksinkertaisesti siitä, ettei vakaimen lisääminen ole kannattavaa laajasta vakaimellisesta linssitarjonnasta johtuen.
- 6.
-
Eli siis se on ihan sama onko vakain rungossa vai objektiivissa?
- 7.
-
@6
Ei, rungossa oleva vakain toimii toki kaikkien objektiivien kanssa, koska siinä sahataan kennoa edestakaisin suhteessa objektiiviin. Objektiivissa oleva vakain sahaa linssielementtejä edestakaisin, joten efekti on objektiivikohtainen. Tässä on se ero, että kuluttaja saattaa maksaa vakaimellisesta objektiivista useita satoja euroja enemmän kuin ei-vakaajalla olevasta objektiivista. Sen sijaan runkoon asennettu vakaaja ei lisää rungon arvoa samassa suhteessa. Jos vakaaja on aivan pakko saada eikä rahaa objektiiveihin ole montaa tonnia, suosittelen siirtymistä sellaiseen runkovalmistajaan, joka tarjoaa vakaajan jo rungossa.
Lopputulos ja vajavaisuudet ovat kummallakin samat, mutta käytetyn rahan määrä riippuu täysin siitä millaiseen objektiivivalikoimaan päädyt. Runkoon sijoitetulla vakaajalla voit käyttää vakaajaa toki jo huokeilla objektiiveilla, sen sijaan objektiivivakaajalla varustetut objektiivit maksavat hyvinkin rungon verran, usein enemmän.
- 8.
-
Asiahan on niin simppeli, että Canonin ja Nikonin kameroita ostetaan merkistä johtuen. Sonyn ja muiden pienempien järkkärivalmistajien (myös Olympus lasketaan tähän) on pakko tuoda kuluttajia huokuttelevia ominaisuuksia, jotta myös he saisivat markkinarakoa itselleen. Monesti noista ”pienempien” merkkien kameroista löytyykin enemmän ominaisuuksia kuin perinteisten merkkien kameroista.
Sama juttu se itselläkin on, kaikilla kavereilla on Nikonin järkkäri (no yhdellä on Canon), joten valinta menee aika lailla sen mukaan. Varsinkin kun voi sitten lainailla kavereiden putkia. Toki esim Olympuksen mallit ovat huokuttaneet, mutta odottelen vielä mitä heidän joskus tulevat uudet mallit tarjoavat.
- 9.
-
Niinhän se monesti järkkäreiden kanssa menee, että kun kerran on merkkinsä valinnut, niin sitä on myöhemmin hankala vaihtaa, kun nurkat ovat täynnä hyviä ja kalliita objektiiveja, jotka eivät vanhene vaikka kameran runko vanhenisikin. Ja vielä kun Canonilla ja Nikonilla on tuo objektiivivalikoima niin laaja, että vaikka kamerarungot olisivatkin hieman heikompia, niin jollain Olympuksella tai Sonylla ei ole tarjota kameran kaveriksi vastaavaa putkivalikoimaa.
- 10.
-
”Asiahan on niin simppeli, että Canonin ja Nikonin kameroita ostetaan merkistä johtuen.”
No itse ostin Nikonin järkkärin siksi, että se oli niin pirullisen halpa. Ja hyvä vielä kaikenlisäksi, vakainta en ole kaivannut.
- 11.
-
@7
Eli siis on ihan sama kummassa se vakaaja on. Ja tarkoitan tietenkin lopputulosta eli ratkaisun toimivuutta. Sen nyt tajuaa kuka vaan, että Canonin ja Nikonin tapa on kalliimpi kun vakaajat on objektiiveissa jotka on kalliimpia. Mutta sitähän en tietenkään kysynyt vaan sitä, että kumpi toimii paremmin vai onko niillä eroa… - 12.
-
Jees, omalta osaltani katsoin tuon hinnan ja käytettävyyden erittäin suureksi eroksi, siitä johtui vastaus.