OpenMoko Neo FreeRunner esitellään CES 2008:ssa
5.1.2008
Juha
OpenMokon avoimeen lähdekoodiin perustuva älypuhelinprojekti on nyt siinä vaiheessa, että sen massamarkkinoille tarkoitettu versio esitellään pressille ensi viikolla pidettävässä CES 2008 -tapahtumassa. Neo FreeRunner -nimen saanut massatuotantoversio vastaa ulkonäöltään ja toimintaperiaatteeltaan kehittäjien käyttöön tarkoitettua Neo 1973 -mallia, mutta FreeRunner sisältää lukuisia kehittäjien palautteen pohjalta tehtyjä rautatason parannuksia. ARM-suoritin on päivitetty nopeampaan 500 megahertsin versioon, 2D/3D-grafiikkaominaisuuksia on parannettu entisestään ja ominaisuuslistalta löytyvät nyt myös WiFi 802.11 b/g sekä kaksi 3D-kiihtyvyysanturia. Neo 1973:n tapaan muita ominaisuuksia ovat edelleen 2,8 tuuman kosketusnäyttö 480x640 resoluutiolla, Bluetooth 2.0 ja microSD-muistikorttipaikka. Heikkoutena Neo FreeRunner on ilmeisesti edelleen vain GPRS-siirtoa tukeva kolmitaajuuspuhelin, eli tuki 3G-verkoille puuttuu.
OpenMoko on siis täysin vapaaseen lähdekoodiin perustuva ohjelmistoalusta älypuhelimelle, ja se julkaistiin vuoden 2006 syksyllä. OpenMoko-ohjelmisto perustuu Linux-kerneliin sekä graafiseen käyttöliittymään, joka koostuu X.Org Serveristä, GTK+ toolkitistä sekä Matchbox-ikkunamanagerista. Ensimmäinen OpenMokoa tukeva puhelin oli FIC Neo 1973, jota jaettiin aluksi vain valituille kehittäjille. Yleiseen myyntiin kehittäjäversio päätyi kesällä 2007. OpenMokon avoimesta luonteesta kertoo myös se, että Neo 1973:n mukana toimitettiin välineet puhelimen fyysiseen avaamiseen. Näillä näkymin Neo FreeRunner tulee yleisesti myyntiin tänä keväänä.
Slashphone, OpenMoko Unveils Neo FreeRunner
Juha Kokkonen
- 1.
-
Tehokkaampi ainaki ku mun vuodelt 98 oleva pöytis :D ja iha näppärän näköne, tosin muistuttaa muodoilt hiema Nokian l´amoure sarjan puhelimii.
- 2.
-
Ihmettelen kyllä sitä, että ovat ”upottaneet” tuon näytön tuonne kuoren sisään. Jää aivan tolkuton määrä roskaa niihin reunoihin. Tuo olisi ollut aikas helppo tehdä ihan suoraksi ja pysyisi puhtaampana. Varsinkin, kun ottaa huomioon tuon kulkevan taskussa jne.
Muutenkin tuo olemus tuntuu hiukan siltä, että olisivat voineet napata pari milliä kuorista pois joka suunnasta. Ohuempaa, mutta vahvempaa muovia kiitos. Mutuahan tuo, kun ei tiedä miltä se sisältä näyttää.
- 3.
-
Ja akku kestää käytössä 12 tuntia, jonka jälkeen yhden puhelinsoiton tekeminen simauttaa koko luurin.
- 4.
-
3@ siinä taas järkevä kommentti huh huh
- 5.
-
tuo aika paljon lisää kestävyyttä näytölle kun se on upotettu tuonne, yleensä ne reunukset on myös metallia. vois olla ihan oiva masiina kun 3d ominaisuuksia ja muuta kivaa. tosin voisi olla myös nelitaajuus mukana mikä on useissa muissa kämmentietokoneissa
- 6.
-
3: Tuossa on 1200mAh Li-ion akku. Periaatteessa se akunkestohan riippuu aivan siitä, millaiseksi oman Neosi muokkaat ja koodaat ;) Mutta ei kai se nyt sen vähempää kestä kuin muissakaan vastaavissa luureissa…
- 7.
-
@2
Se tuntuu minulle erittäin järkevältä vaihtoehdolta, koska itselläni on pda puhelin jossa näin ei ole, ja siitä on vain harmia. Kotelossakin kotelo koskettaa sitä näyttöä kokoajan, jolloin se saattaa avata lukon ja soitella kaikille, ja se kuluttaa akun 2x nopeemmin. Tollain upotetulla näytöllä ei käy näin…
- 8.
-
Akun luulisi kestävän ihan ok, jos ei pyöritä raskasta softaa taustalla. Codecampillä kesällä leikittiin Nokian n770 taskumasiinalla, jossa on hieman hitaampi ARM suoritin. Virtaa laite ei syönyt nimeksikään idlatessa, toki täydellä kuormalla jonkin verran. Wlanin päällä pito jatkuvasti tosin syö akkua nopeasti, varsinkin jos kuuluvuus on huono.
2 vuorokautta oli masiina putkeen ”päällä”, tosin se meni pidemmän käyttökatkon aikana jonkinlaiseen virransäästö tilaan, kun herääminen kesti sekuntin pari. Akkumittarista hävisi about 35% tuona aikana. Wlan tuli suljettua sillon kun laitetta ei itse käyttänyt, tai sinne ei tarvinnut ssh yhteyttä… jepjep… ssh serveri kännykässä on poikaa ;)
Silloin tuli ajettua jokunen int/fp testi ko. arm suorittimella.
(Texas Instruments OMAP 1710 @ 252mhz)
(int32) (float) (double)
Nokia 770 tablet scores ~3.59k ~0.72k ~0.45k
466mhz Celeron scores ~5.95k ~6.64k ~6.68k
800mhz Epia C3 scores ~7.45k ~3.50k ~3.51kEi tosin mitään sanomista oikeille koneille, mutta taskukokoon ihan kiva =)
1600mhz Pentium-M scores ~29.5k ~22.5k ~22.4k
2133mhz C2D scores ~39.6k ~28.5k ~28.4k
2400mhz A64 (754) scores ~32.5k ~31.6k ~34.1kLaskentakierrosta / sekuntti:
(1 looppi sisältää: yhden jokaista laskutoimitusta '+' , '-' . '*','/').Tosin ko. testisoftan scoret eivät ole pelkästään CPU'sta riippuvia, kaikki luvut ladataan ja tallennetaan muistiin jokaisella laskentakierroksella, joten myös muistiväylä vaikuttaa testiin. (Testin tarkoitus mitata realista tehoa, ei pelkkää cpu)
Nokialaisella pdf tiedostojen luku, netin selaus yms oli melko sutjakkaa, joten voisi veikata että tuo OpenMoko olisi suhteellisen asia peli, toivottavasti hinta ei karkota kaikkia pois.
Itseä ainakin kinostaisi tuo kovasti, iPuhelin on liian kallis trendilelu, ja kommari taas pyörii sympparilla… fyi.. Tuohon kuitenkin saisi armtool-chainin avulla käännettyä käytännössä melkeen mitä tahansa open source softaa.
- 9.
-
Ja muotoilut levis käsiin heti :\
- 10.
-
@8
N-tableteissa on hyvä idea se, että puhelin on erillisenä laitteena. Ei ole ne piirit syömässä virtaa jatkuvasti ja on tavallaan kaksi akkua joista käyttää. Toinen siinä varsinaisessa puhelimessa.Tuommoinen älypuhelin on mun mielestä liikaa integroitu, kun sen pitäis toimia samaan aikaan puhelimena ja tietokoneena, jolloin se yksi akku käy auttamatta vajaaksi. Ei se 1200 mAh kuitenkaan ole niin paljon enemmän kuin normi puhelimen 900 - 1000 mAh.
Kyllä puhelimen pitää pystyä toimimaan viikon yhdellä latauksella. Puhelimen ja multimedia/älykapulan vaatimukset riitelevät toisiaan vastaan, kun toisen ominaisuuksiin pitäisi kuulua pitkä akunkesto ja luotettavuus, ja toisella pitäisi olla vääntöä kuin pienessä kylässä että youtube-videot pyörii.
- 11.
-
@7, tuohan nyt riippuu ihan ”näppäinlukosta”. Omassa puhelimessa on yhtä pintaa koko etulevy ja on hipaisunäppäimet, mutta ei tuo ikinä kytkeydy edes minkäänlaiseen virtaa vievään ”toimintaan” ilman tiettyä toimintoa.
Tuo nyt on vain puhtaasti suunnitteluasia, mutta tuon rakenne taas tekee siitä likaisen, jonka olisi voinut ratkaista hyvällä lukituksella.
- 12.
-
Paljonkohan siitä sitten tulisi lisää hintaa, jos laittaisi sinne lootaan yksinkertaisesti kaksi akkua?
- 13.
-
Ei se hinta mikään ihmeellinen olisi, mutta koko/paino. Koon takia nousevat materiaalit jne jne.
Ihmiset haluavat akkukestoisen ja tehokkaan koneen pienessä koossa. Helpostihan asiakkaalle saa akkukestoisen ja tehokkaan koneen, mutta sillä on niin paljon kokoa, että kukaan ei halua sellaista (kuin menisi historiassa taaksepäin). Puhumattkaan siitä, että ei ole olemassa sellaista markkinointi jengiä, joka tuollaisen onnistuisi myymään asiakkaalle niin, että sekin hymyilisi.
Hyvän esimerkkinä esim. iPhone. Se ei todellakaan ole pieni, kenties jopa normaali tai isohko (tosin erilainen tapa käyttää suosii jopa pientä suurikokoisuutta), mutta silti se ei ole mikään ongelma. Applella on kuitenkin yksi osaavimmista markkinointi tiimeistä takanaan (Jobs paskoo kultakikkareita) ja tuo meni vielä läpi. Jos siitä vielä kasvatettaisiin kokoa…en usko, että maan päältä löytyisi yhtäkään, joka tuon pystyisi markkinoimaan hyvin. Oli kuinka opensource tahansa.
- 14.
-
kyllä jos olis vara-akku paketis mukana, nii olis helppo vaihtaa valmiiksi ladatun akun, eikä tarvis lataamaan ruveta se kun ei ole nopeaa puuhaa
- 15.
-
Itse ainakin vihaisin akun vaihtamista. ”jippii, puranpa puhelimen ja vaihdan akun…great”.
En haluaisi kuin puhelimen ja siihen laturin, lisäosat hankaloittaisivat elämää.
- 16.
-
Olis hyvä jos noissa olis joku ”pika-latauspaketti”. Eli jos käytössä loppuu akku niin kaivaa povarista murkulan jonka tökkää laitteeseen kii (niin kuin laturin) ja se 5 minuutis lataa sen taas pikana täytee. Mutta sitten taas pitää muistaa laittaa ne kummatki seinään kun sekin virta loppuu.
- 17.
-
Yksi asia mikä ottaa varmasti harppauksen eteenpäin yleisenä osaamisena niin on koodin optimoiminen energiaystävälliseksi. Nykyään hirveän moni taho ei toimi esim. kännyköiden kanssa rautatasolla (siis harrastelijat). Saas nähdä mitä kaikkea kivaa tulee, kun jengi pääsee tuohon käsiksi.
- 18.
-
Eiköhän tuolle vehkeelle koodailu ole lähinnä linuxille koodailua, mahtaa kerneli hoitaa rautatason hapatukset. Grafiikat GTK+:n läpi, verkkoliikenne soketti rajapinnalla jne jne… pyörää on turha keksiä uudestaan.
Ainut että koodaajan täytyy tajuta tehdä ohjelmansa ”idlaus” järkevästi, eikä pollata jotain looppia läpi jatkuvasti, vaan niin että looppi tai muuvastaava lähtee liikkelle ärsykkeestä. Esim käyttäjän syöte, verkosta saapuva tcp/udp paketti tai muu vastaava ärsyke joka vaati jotain toimia. Eikä niin, että koodi jyrää ympyrää vaikka mitään ei tehtäisi, koska se jos mikä syö prosessorilta aikaa ja täten myös kuluttaa akkua.
- 19.
-
Juurikin tuota tarkoitin, termit kun ei itsellä ole tiedossa samalla tapaa.
- 20.
-
Tällä hetkellä ei kannata innostua laitteesta. Ohjelmisto on niin onnettomassa tilassa, että ei sillä paljoa tehdä muuta kuin leikitään. Virransäästö ominaisuuksia ei ole ollenkaan, joten ei kovinkaan montaa tuntia tuolla soitella. Käytännössä tekstiviestit ja puhelut toimii, ja nekin hieman epävarmasti :P